Artikkelit
Taustaa laskureiden takana olevista käsitteistä.
-
1RM-kaavat vertailussa: mikä niistä kannattaa valita?
Epley, Brzycki, Lombardi, Wathan ja O'Conner antavat samasta sarjasta eri vastauksen. Ero ei ole virhe vaan seuraus siitä, miten kukin kaava mallintaa toistojen ja kuorman suhdetta – ja se kasvaa nopeasti viiden toiston jälkeen.
Lue lisää → -
Kuinka usein maksimia kannattaa testata?
Maksimi on houkutteleva luku, koska se on yksiselitteinen. Kehitys syntyy kuitenkin niistä sarjoista, jotka tehdään maksimin alapuolella – ja siitä numerosta saa riittävän tarkan arvion testaamatta lainkaan.
Lue lisää → -
5/3/1 vai 8×3? Ohjelman ratkaisee progressio, ei sarjat
Kaksi suosittua tapaa jäsentää harjoitus näyttää eroavan sarja- ja toistomäärissä. Todellinen ero on siinä, mikä päättää milloin kuormaa nostetaan – kalenteri vai suoritus.
Lue lisää → -
Paljonko tanko painaa?
Olympiatanko painaa 20 kg ja naisten tanko 15 kg. Salilla vastaan tulee kuitenkin joukko tankoja, jotka eivät paina kumpaakaan – ja koska tangon paino on mukana jokaisessa laskelmassa, virhe siinä siirtyy sellaisenaan kaikkiin prosentteihin.
Lue lisää → -
Levyjen värit: mitä punainen, sininen ja keltainen tarkoittavat
Painonnoston levyväreissä ei ole mitään sattumanvaraista. Ne ovat kansainvälinen standardi, joka on suunniteltu siihen, että tangon paino voidaan lukea salin toiselta puolelta – ja kun koodin oppii, sen jälkeen tankoa ei tarvitse laskea uudelleen.
Lue lisää → -
RPE ja RIR: mitä ne tarkoittavat ja miten niitä käytetään
RPE 8 tarkoittaa, että sarjaan olisi jäänyt kaksi toistoa. Siinä on koko käsite – mutta siitä seuraa tapa säätää kuormaa päivän mukaan, jota kiinteä prosenttiohjelma ei osaa.
Lue lisää → -
Miksi prosenttitaulukko ei aina pidä paikkaansa
Taulukko sanoo, että viisi toistoa on 87 % maksimista. Osalla nostajista se on 80 %, osalla 92 %. Ero ei ole virhe taulukossa vaan sen luonteessa – ja kun sen ymmärtää, taulukosta saa enemmän irti.
Lue lisää → -
Mikä on hyvä penkkitulos?
Sata kiloa tarkoittaa eri asiaa 60-kiloisella kuin 100-kiloisella. Tavallisin vastaus – "puolitoista kertaa oma paino" – on hyödyllinen nyrkkisääntö, mutta se on epäreilu kevyttä nostajaa kohtaan, ja syy siihen on geometriassa.
Lue lisää → -
Prilepinin taulukko selitettynä – ja sen rajat
Prilepinin taulukko kertoo, montako toistoa kannattaa tehdä milläkin prosenttialueella. Se on hyödyllinen mittatikku, mutta se on peräisin painonnostosta – ja se selittää sekä sen, mihin se sopii, että sen, mihin se ei sovi.
Lue lisää → -
Miksi laskettu paino ei aina ole nostettavissa
Laskuri sanoo 113 kg. Tankoon saa 112,5 tai 115. Ero on pieni, mutta se toistuu joka harjoituksessa – ja kevyimmissä liikkeissä se on suurin syy siihen, että kehitys pysähtyy.
Lue lisää → -
Lämmittelysarjat: miten työsarjaan noustaan
Lämmittely ei ole harjoituksen aloitusrituaali vaan osa sen suunnittelua. Liian vähän ja ensimmäinen työsarja menee hukkaan, liian paljon ja se on jo väsynyt – ja molemmat virheet ovat helppo välttää muutamalla prosentilla.
Lue lisää → -
Mitä "three plates" tarkoittaa? Levymäärät kiloina
Englanninkielisessä salipuheessa kuormista puhutaan levyinä eikä painoina: one plate, two plates, four 45s on each side. Tässä on käännöstaulukko kiloihin – ja se mistä numerot tulevat.
Lue lisää →